Kuuntele teksti tästä:
Sepelkyyhky on tunnetuin Suomessa pesivä kyyhkylaji. Sen latinankielinen nimi on Columba palumbus. Sepelkyyhkyä tavataan melkein koko Suomessa viljelysten lähettyvillä pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Sepelkyyhkyt ovat muuttolintuja eli ne eivät talvehdi Suomessa.
Sepelkyyhkylle tunnusomaista on sen viisitavuinen huhuileminen. Sen väritys on siniharmaa. Sepelkyyhkyn siiven päällä on valkea poikkijuova ja kaulassa valkoinen sivulaikku, joka puuttuu nuorelta yksilöltä. Sepelkyyhkyn pyrstönkärjessä on leveä musta vyö. Sepelkyyhky painaa 500-600 grammaa.
Sepelkyyhkyjen pesintäkausi voi kestää huhtikuusta lokakuuhun. Sepelkyyhkynaaras munii yleensä kuusikossa olevaan pesään kaksi (2) munaa. Muninta ajoittuu yleensä ravinnon saannin mukaan. Sekä uros- että naarassepelkyyhky ruokkivat poikasiaan ensimmäiset päivät kuoriutumisen jälkeen kupumaidolla, jota ne erittävät kuvusta eli ruokatorven laajentumasta. Maito ei ole samanlaista kuin nisäkkäiden vaan se on kokkaremaista tahnaa. Sepelkyyhkyt voivat tehdä kesän aikana myös toisen poikueen.
Sepelkyyhky käyttää ravinnokseen viljojen jyviä, siemeniä, herneitä, silmuja, lehtiä ja marjoja sekä hyönteisiä ja selkärangattomia. Sepelkyyhkyt parveutuvat mielellään ja ovat tuttu näky syksyisellä hernepellolla ennen kuin ne aloittavat muuttomatkansa kohti Länsi-Eurooppaa.
Sepelkyyhkyjä voidaan metsästää. Sitä metsästetään sen lihan vuoksi. Metsästyksellä myös vähennetään parveutuneiden lintujen vilja- ja hernepelloille aiheuttamia vahinkoja.