Kuuntele teksti tästä:
Ilves on Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Sen latinankielinen nimi on Lynx Lynx. Sitä esiintyy Suomessa harvakseltaan koko maassa. Ilves on Suomessa silmälläpidettävä laji eli ilvesten määrä ei ole kovin suuri. Ilves on yksi Suomen neljästä suurpetolajista. Ilves tunnetaan tupsukorvistaan ja täplikkäästä turkistaan. Ilves on kooltaan suurin piirtein ison koiran kokoinen.
Ilvekset ovat erakkoeläimiä eli kahta aikuista yksilöä ei tapaa yhdessä muuten kuin lisääntymisaikana eli kiima-aikana. Ilvesten elinpiirien koot vaihtelevat ravinnonsaannin mukaan. Ilvesuroksilla elinpiirit ovat suurempia kuin naarailla. Ilvesten kiima-aika on helmi-maaliskuussa. Ilvesnaaras synnyttää touko-kesäkuussa kahdesta kolmeen (2-3) poikasta. Ilvesnaaras eli ilvesemo hoitaa poikaset yksin. Ilvekset elävät noin 14-17 vuotta. Nuorten ilvesten kuolleisuus on suurta, sillä niiden ravinnonsaanti on riippuvaista niiden saalistustaidoista.
Ilves on petoeläin eli lihansyöjä. Se ei syö kasveja. Ilveksen ravinto koostuu suurimmilta osin jäniksistä ja rusakoista. Myös pienet sorkkaeläimet, kuten metsäkauriit ja valkohäntäpeura ovat ilvesten saaliseläimiä. Ilves saalistaa myös kanalintuja, metsäpeuran vasoja, oravia sekä myyriä. Ilves saalistaa ravintoaan tarkan kuulonsa ja erinomaisen hämäränäkönsä avulla. Ilves vaanii saalistaan ja tekee yllätyshyökkäyksen valitsemansa saaliseläimen kohdalla. Täysikasvuinen ilves tarvitsee lihaa noin kaksi (2) kiloa päivässä. Ilvesemo imettää poikasiaan noin puoli vuotta niiden syntymästä. Poikaset kuitenkin alkavat maistella liharavintoa jo kahden kuukauden ikäisinä. Pennut lähtevät pois emonsa lähettyviltä noin 10 kuukauden ikäisinä.
Ilveksiä voidaan metsästää. Metsästäminen on vähäistä. Metsästämiseen tarvitaan lupa.
Ilveksestä saattaa aiheutua myös haittaa ihmiselle, sillä se voi saalistaa lampaita ja poroja, jotka ovat ihmisten kotieläimiä.