Kuuntele teksti tästä:
Tukkasotka on yksi runsasluikuisimpia kokosukeltajiin kuuluvia sorsalajeja, joita Suomessa pesii. Sen latinankielinen nimi on Aythya fuligula. Tukkasotka on muuttolintu eli se ei talvehdi Suomessa talviolosuhteiden takia. Poikkeuksena kuitenkin on Ahvenanmaa. Tukkasotka talvehtii Länsi-Euroopassa sekä Etelä-Itämerellä, jonne se muuttaa syys-lokakuussa. Tukkasotkat muuttavat keväällä pesimäalueilleen huhti-toukokuussa. Suomessa tukkasotkaa tavataan koko maassa. Meren rannikolla se suosii reheväkasvustoisia saaristoja sekä ulkomeren luotoja eli pieniä saaria. Sisämaassa tukkasotkaa tavataan yleisimmin rehevillä, runsaskasvustoisilla järvillä sekä pohjoisessa metsä- ja tunturilammilla.
Kevätpukuisen tukkasotkakoiraan erottaa helposti muista sorsalajeista. Se on kiiltävän musta sen valkoisia kylkiä eli kupeita lukuunottamatta. Tukkasotka on saanut nimensä koiraalla olevasta niskasta roikkuvasta töyhdöstä. Tukkasotkanaaraan väritys on tummanruskea sen vaaleaa alapuolta lukunottamatta. Tukkasotkan koivet ovat siniharmaat ja räpylät tummat. Sen silmän värikalvo on keltainen. Nuoret yksilöt ja juuri sulkineet eli sulkasadossa höyhenpeitteensä uusineet tukkasotkakoiraat ovat väritykseltään tukkasotkanaaraan kaltaisia. Sulkasadon alkuvaiheessa tukkasotkat ovat lentokyvyttömiä. Sulkasato ajoittuu loppukesään. Tukkasotka painaa 550-800 grammaa. Sen levitettyjen siipien kärkiväli on 65-72 senttimetriä.
Tukkasotka hakeutuu pesimään muiden sotkien tapaan pienten lokkilintujen, kuten kalalokkien ja tiirojen, yhdyskuntiin. Yhdyskunnat puolustavat aluettaan hanakasti pedoilta. Tukkasotkan pesä sijaitsee yleensä lähellä rantaa. Tukkasotkanaaras munii touko-kesäkuussa kuudesta yhteentoista (6-11) harmaanvihreää munaa. Poikaset kuoriutuvat noin kolmen viikon kuluttua muninnasta. Poikaset ovat lentokykyisiä yhdeksän viikon kuluttua kuoriutumisesta. Tukkasotkat munivat usein toisten saman lajin edustajien pesiin. Tätä kutsutaan loismuninnaksi. Loismuninnan tarkoituksena on turvata oman jälkikasvun selviytyminen. Loismuninnan takia joissain pesissä saattaa olla lähes 30 munaa. Näitä pesiä kutsutaan yhteispesiksi. Yhteispesinnän haittapuolena on kuitenkin se, ettei kaikki munat kehity kuoriutuviksi poikasiksi.
Kokosukeltajana tukkasotka hankkii ravintonsa sukeltamalla vesien pohjasta erilaisia kasvin osia ja pieniä pohjaeläimiä, kuten simpukoita ja kotiloita. Tukkasotka käyttää myös pikkukaloja ravinnokseen.
Tukkasotkaa voidaan metsästää. Metsästys sijoittuu syksyyn.