Kuuntele teksti tästä:
Ahma on Suomen suurin näätäeläin. Ahma on yksi Suomen neljästä suurpedosta. Sen latinankielinen nimi on Gulo gulo. Ahma on Suomessa harvinainen ja se on myös määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sitä tavataan harvakseltaan Pohjois- ja Itä-Suomen erämaissa. Ahmat ovat suurin piirtein ison koiran kokoisia, ja ne ovat väriltään ruskeankirjavia.
Ahmat elävät yleensä yksin. Poikkeuksena on lisääntymisaika eli kiima-aika sekä ahmanaaras pentuineen. Ahman lisääntymisaika on kesä-heinäkuussa. Ahmalla on viivästynyt sikiönkehitys eli hedelmöittynyt munasolu alkaa kehittyä vasta muutama kuukausi hedelmöittymisestä. Viivästyneen sikiönkehityksen johdosta ahmanaaras synnyttää helmi-maaliskuussa kahdesta kolmeen (2-3) poikasta kinostuneeseen lumeen kaivettuun syvään luolaan tai kalliolouhikkoon. Ahma voi elää noin 10-vuotiaaksi.
Ahma on lihansyöjä. Se ei syö kasveja. Ahmat elävät usein susilaumojen reviireillä, hyödyntäen susien saaliseläinten, hirvien, haaskoja eli kuolleita yksilöitä. Ahmat syövät pääasiassa haaskoja, mutta saattavat saada saaliikseen myös metsäpeuran tai poron vasoja, jäniksiä ja lintuja. Pikkunisäkkäiden, kuten myyrien, osuus ahmojen ravinnosta korostuu sellaisina vuosina, jolloin myyriä on paljon.
Ahmasta saattaa aiheutua myös haittaa ihmisen elinkeinoille, sillä se voi tappaa porojen vasoja, mutta tämä on kuitenkin vähäistä.