Kuuntele teksti tästä:
Majava on Suomen suurin jyrsijä. Se luetaan myös riistaeläimeksi. Suomessa esiintyy tällä hetkellä kahta eri majavalajia, kanadanmajavaa, jonka latinankielinen nimi on Castor canadensis, ja euroopanmajavaa, jonka latinankielinen nimi on Castor fiber. Majava metsästettiin Suomesta sukupuuttoon eli kaikki saman lajin eläimet tapettiin 1800-luvun puolivälissä sen erittäin arvokkaan turkin takia. Tuohon aikaan Suomen alkuperäiseen eläimistöön kuului euroopanmajava.
Majava siirrettiin takaisin Suomeen 1930-luvulla. Majavia siirrettiin sekä Norjasta että Amerikasta. Vielä tuolloin ei tiedetty, että majavia olikin kahta eri lajia. Kanadanmajavaa pidetään Suomessa tulokaslajina eli se ei kuulu Suomen alkuperäiseen eläimistöön. Majavalajit eivät juurikaan eroa toisistaan.
Majava on helppo tunnistaa sen räpylämäisistä takajaloistaan, suuresta lättähännästä sekä sen isoista etuhampaista. Majava voi painaa jopa 30 kiloa. Se voi elää 30 vuotta. Majavat ovat yksiavioisia eli majavapari elää yhdessä läpi elämän. Majavat muodostavat perheyhteisön, johon voi kuulua majavaparin lisäksi niiden poikasia muutamalta edelliseltä vuodelta. Vanhemmat poikaset auttavat nuorempien poikasten hoidossa. Majavien lisääntymisaika sijoittuu tammi-helmikuulle. Majavanaaras synnyttää toukokuussa kahdesta neljään (2-4) poikasta veden rajaan risuista, puista ja oksista tehtyyn pesään, johon johtaa muutama rantapenkereeseen kaivettu käytävä. Pesä voi olla jopa kahden metrin korkuinen.
Majava on kasvissyöjä. Se ei syö lihaa. Majava käyttää ravinnokseen lehtipuiden, kuten haavan ja koivun kuorta, versoja ja lehtiä. Lisäksi varsinkin kesäisin majava käyttää ravinnokseen myös muita kasveja, kuten esimerkiksi lumpeita.
Majava elää pääsääntöisesti vedessä tai sen välittömässä läheisyydessä. Majavan käyttäytymiseen liittyy järven tai lampien patoaminen eli niistä vettä pois laskevien ojien ja purojen tukkiminen. Majava voi kaataa suuriakin lehtipuita patoja ja pesäänsä varten. Se nakertaa puut poikki isoilla etuhampailla. Patojen tarkoituksena on nostaa majavalammen tai majavajärven pinnan korkeutta, jotta majava pystyisi elämään elinpiirillään läpi vuoden. Majava rakentaa pesänsä osittain veden alle, jolloin se tarvitsee tarpeeksi korkean vedenpinnan myös talvisin. Majavalla on tapana rakentaa myös kelluvia tai vedenalaisia ravintovarastoja, joissa se talvisin käy syömässä. Majavat merkkaavat reviirinsä hajurauhasensa avulla. Se jättää hajujälkiä erikokoisiin muta-kasvi-kekoihin. Kanadanmajava on tehokkaampi patojen ja pesäkekojen rakentaja. Se myös lisääntyy euroopanmajavaa tehokkaammin. Tästä syystä Suomessa esiintyy enemmän kanadanmajavia kuin euroopanmajavia.
Majavalla ei ole Suomessa luontaisia petoja eli niitä ravinnokseen käyttäviä eläimiä. Majavaa voidaan metsästää. Euroopanmajavan metsästykseen tarvitaan lupa. Majavaa metsästetään sen turkin takia sekä sen aiheuttamien metsätuhojen takia. Metsätuhoja voi syntyä kun majavat kaatavat lehtipuita sekä majavan padoista johtuvan veden pinnannousun takia.